Ylösnousemus ja herätys

Ylösnousemuksen juhla eli pääsiäinen on nyt taputeltu. Nyt olisi aika "herätä" arkeen monen pääsiäisen ansiosta vietetyn vapaapäivän jälkeen. Pääsiäinenhän on mukava juhla kristillisyytensä ansiosta tai siitäkin huolimatta, sillä pitkähkö perjantai ja toinen pääsiäispäivä ylösnousemuksen jälkeisenä päivänä tuottavat ainakin työssäkäyville kovasti kaivattuja vapaita. Yhteiskunnallista tai laajempaa taloudellista merkitystä en osaa arvostaa saati ajatella, sillä omat ja läheisten kannikathan ne pitkine vapaine lähinnä mielessä.

Mökillä vietetty pääsiäinen hyvässä säässä oli mainiota lepoa ja katkaisu arkeen. Mökillä erämaan keskellä, kaukana liikenteen ja elon melusta on ilo herätä aamuisin - vallitseva hiljaisuus on lumoava. Lauantaiaamuna herätys tapahtui kuitenkin poikkeavasti meteliin, jos luonnon tapahtumasta sellaista voi todeta. Koiraspuolinen teeri aloitti varsin äänekkään soidinesiintymisensä heti auringon näyttäydyttyä. Kukerrukseksi kutsuttava soidintelu tapahtui aivan äärellä eli pihakoivusta käsin, joten ääni oli sen vuoksi aiemmin tapahtuneista huomattavasti poikkeava eli äänekäs. Kyseinen yksinäinen ukkoteeri sai metelöintinsä anteeksi, sillä verkkainen ylös nousemiseni tapahtui hyvillä mielin teeripojan reilun tunnin mittaista soidintyöskentelyä seuratessa.

Yhteistä kieltä ei teeripojan kanssa löydetty - ääni soi kuitenkin tuon asiansa osaavan kukon rinnassa ja kurkussa niin hienosti, ettei siinä sanoja tai ymmärrystä tarvittu. Kiitos teerikukolle loistavasta ja miellyttävästä herätyksestä. Huomenna arjen koittaessa herättää ja ylös nostattaa toiset äänet - todennäköisesti epämiellyttävämmät sellaiset.

Hyvillä mielin kanttarellein ja karhuin taputellusta arkea kohden